Viikon kohutuin aihe lienee hevosenliha, jota on paikoissa, joissa sitä ei pitäisi olla. Samankaltaista järkytystä oli havaittavissa ainakin iltapäivälehdissä taannoin, kun tutkimuksissa selvisi, että eineslihapullissa onkin lihaa vain ripaus. Ei loppujen lopuksi liene kenestäkään yllättävää, että syytettyjen penkillä on jälleen einesruokateollisuus.
Iso-Britanniassa oltiin jo ryhtymässä einesruokaboikottiin. Se vaikuttaisi hyvältä idealta sen perusteella, mitä esimerkiksi Olet mitä syöt -tyyppisten ohjelmien brittiversioiden pohjalta voi saarivaltion ruokatottumuksista päätellä. Sittemmin todettiin, että boikottiin liittyisivät lähinnä ne, joille einesten käyttö on satunnaista - vähävaraisempien ostoskäyttäytymiseen ei kohulla ole vaikutusta.
Einesruuissa hinta on tärkeä kilpailuvaltti. Testaaminen lihaketjun kaikissa vaiheissa nostaisi tietenkin lopullisen
tuotteen hintaa. Siksi on
houkutteleva vaihtoehto ostaa markkinoilta halpaa lihaa ja uskoa, että
kyllä se on sitä mitä sen sanotaankin olevan. Niinhän se kuluttajakin
kaupassa uskoo nostaessaan ostoskoriinsa paketin lasagnea, jossa lihan
sanotaan olevan nautaa tai lihapullia, joissa nimenkin perusteella
pitäisi olla sitä lihaa.
Suomessa valmisruokien kuluttaminen on viime vuosina vähentynyt.
Elintarviketeollisuusliiton tutkija selittää tätä karppausbuumilla ja
homing-trendillä. Itse näkisin taustalla myös näiden kohujen vaikutuksen
- valmisruokien maine on tahriintunut liian usein, jotta ne enää
olisivat houkuttelevia. Kun ostaa jauhelihan jauhelihana, tietää vähän
suuremmalla varmuudella, mitä makaronilaatikko sisältää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti