Vaatehuollon ratkaisuja

Pyykinpesussa olen hionut systeemin lähes täydelliseksi. Kaikki alkaa lajittelusta: minulla on viisi pyykkikoria, joihin olen opettanut muun perheen toimittamaan käytetyt tekstiilinsä. Tummaa ja vaaleaa on 40- ja 60-asteiset, viides kori on punaiselle pyykille, johon lasketaan myös pinkit ja oranssit vaatteet. Kolme koria on pyykkikaapissa, kaksi kylpyhuoneen tason alla. Korit ovat sen kokoisia, että kun ne alkavat olla täynnä, tulee pesukonekin aika lailla täyteen. Lisäksi kerään pieneen koriin käsinpesuohjelmaa vaativia neuleita.

40-asteisen pyykin pesen pääsääntöisesti EcoBallseilla. Rasvatahroihin ne eivät oikein pure, joten tahrat pitää muistaa käsitellä etukäteen sappisaippualla. 60-asteisen pyykin pesen Erisanilla. Valkoiselle pyykille saatan heittää mukaan pienen annoksen Vanishia väriä kirkastamaan. Annostelen pesuaineita yleensä noin puolet valmistajien ohjeistamasta määrästä, ja puhdasta on pääsääntöisesti tullut. Huuhteluainetta en ole käyttänyt koskaan. Tai no, lasten kestovaippa-aikoina käytin etikkaa.

Kuivaan pyykin pääsääntöisesti narulla ja henkareissa mahdollisimman sileäksi ripustettuna. Meillä on myös kuivausrumpu ja taloyhtiön kuivaushuone käytettävissä. Rummutan aina pyyhkeet, joista tulee ihanan pehmeitä ja kuohkeita. Myös urheilevien perheenjäsenten loputtomasti tuottama sukka-, kalsari- ja t-paitapyykki päätyy joskus kiireen keskellä kuivuriin. Kuivurissa käytän DryerBallseja, joiden pitäisi nopeuttaa kuivumista. En pidä silittämisestä, ja arkivaatteemme ovatkin "silittämättä siistejä", tai ainakin meidän kriteeriemme mukaan riittävän siistejä. Juhlien alla puoliso silittää kauluspaidat ja suorat housut, minä mekot.

Pyykinpesu on perheessämme pitkälti minun vastuullani. Olen myös opettanut lapsia pesukoneen käytössä, ja varsinkin nuorempi välillä laittaa sen itsekin päälle halutessaan jonkun tietyn vaatteen seuraavaksi päiväksi käyttöön. Kenenkään vaatteita en kuitenkaan suostu kuljettelemaan ympäri asuntoa, eli pesen vain ne vaatteet, jotka ovat päätyneet pyykkikoreihin ja jokainen saa hakea omat viikatut vaatepinonsa kylpyhuoneesta omiin kaappeihinsa.

Tiedän passaavani perheeni pilalle ja välillä pyykkirumba tuntuu loputtomalta. Toisaalta minä vien hyvin harvoin roskia, vielä harvemmin imuroin ja kanihäkkiä siivoan tuskin koskaan. Työnjako siis toimii melko tasapuolisesti, kun katsoo kokonaiskuvaa.