Kävimme viikonloppuna markkinoilla. Tarkoitus oli mennä lähinnä tunnelmaa hengittämään, yksi suunniteltu hankinta meillä oli mielessä ja pullakahvit aioimme nauttia. Näillä markkinoilla tarjonta on vain käsitöitä, eli metrilakut ja pölynimuripussit puuttuvat täysin.
Juuri käsityön takia en loppujen lopuksi ollutkaan kovin harmissani tai nolostunut, kun kotona kaivoin kassista heräteostoksen toisensa jälkeen: uusi puinen paistinlasta, patasuti, puolison mieleinen piparimuotti, kierrätysnahkainen käsilaukku/pikkupussukka, tuoretta leipää ja suurimpana ohohupsina kolme eriväristä vyyhtiä värjäämätöntä, lampaantuoksuista villalankaa.
Käsilaukku korvaa keinonahkaisen edeltänsä iltalaukkuna, mutta kelpaa arkisempaankin menoon. Keittiövälineet pääsivät heti käyttöön ja leipä katsoi parempiin suihin samana iltana. Villalankaa minulla olisi kyllä ollut muutamankiin paitaan valmiina, mutta ei just tuollaista... Langat siis olivat se varsinainen ohohups, jota olisi ehkä ollut syytä harkita vähän pidempään ennen ostopäätöstä.
On kyllä hassua, miten harkintakyky katoaa tuollaisissa markkinatapahtumissa, ovat ne sitten kuinka lämminhenkisiä tahansa. Kuitenkin käsityöläisten ja pienyrittäjien tukeminenkin on tärkeää, joten yritän vaimentaa omatuntoni ja nauttia lampaantuoksuisista langoistani täysin siemauksin niin siliteltävinä kuin aikanaan neuloessani ja valmista vaatetta käyttäessänikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti