Palstailua

Puutarhan hoidossa pyrin mahdollisimman luomuihin ratkaisuihin, koska kasvatan syötäväksi tarkoitettuja kasveja niin kotipihassa kuin viljelypalstallamme.

Viljelypalstamme on savimaata, joten sen viljelykuntoon saaminen on kovaa työtä. Onneksi perheemme lisäksi palstalla ahkeroi eläkkeelle jäänyt äitini – seniorijumppia tai kuntosalia ei tarvita, kun mummo kääntää maataa ja repii heinänjuuria. Olemme parantaneet savimaata hiekalla, turpeella, hevosenlannalla, kalkilla ja ihan puutarhamullallakin. Pikkuhiljaa saamme koko aarin tehokkaaseen viljelykäyttöön.

Palstalla olevaan umpikompostoriin viemme noin puolet vuodesta kaiken kasviperäisen ruokajätteen. Kylmään vuodenaikaan emme kompostoria ruoki, vaan biojätteet päätyvät taloyhtiön biojätekeräykseen. Kompostoimme myös pihasta ja palstalta kertyvät puutarhajätteet, joita varten palstalla on avokompostori. Palsta on meillä vasta toista vuotta, joten vielä emme ole saaneet valtavaa taloudellista hyötyä oman mullan valmistamisesta, mutta kyllä sekin aika vielä koittaa.

Vielä viime kesänä kompostoria täytettiin myös hamsterin häkin siivouksen yhteydessä. Luonnollisen poistuman kautta tapahtuneiden lemmikkikannan muutosten myötä kompostikomppaniassa palvelee nyt luppakorvakani. Kunhan pupu hieman kasvaa ja pääsee loppukesästä eläinlääkärin käsissä miehuudestaan, sille hankitaan tyttöystävä.

Noudatamme aarillamme nelivuotista viljelykiertoa. Ykköslohkossa kasvavat eniten ravinteita tarvitsevat kesäkurpitsat ja avomaankurkut. Kakkoslohko on perunoille ja pavuille. Kolmannessa kasvavat porkkanat, punajuuret, palsternakat ja erilaiset sipulit. Neljäs lohko on kesantovuorossa, ja tulevaisuudessa sillä kasvaa herneitä ja auringonkukkaa. Tänä vuonna tuo lohko on vielä pressun alla – kertaalleen viime kesänä käännetty ja muka kitkettykin lohko pukkaa rikkaruohoa niin reilusti, että emme ehdi sille ainakaan tässä vaiheessa kesää vielä muuta tehdä. Tärkeintä on saada nuo varsinaiset viljelyalueet valmiiksi.

Viljelykiertolohkojen lisäksi palstallamme on tilaa monivuotisille viljelmille. Meillä on kolme karviaispensasta ja raparperipenkki. Tänä vuonna perustamme viljelylavan monivuotisille yrteille. Haaveilemme, että jossain vaiheessa ehtisimme raivata aarin laitojen heinikkoakin sen verran, että voisimme istuttaa vielä muutaman marjapensaan tai muun tuulensuojan, mutta niiden aika ei ole ihan vielä.