Vaatekaapin laihis

Innostuin kevättalvella Project 333 -ideasta luettuani siitä netistä sekä Rinna Saramäen Hyvänmielen vaatekaappi -kirjasta. Kun samaan aikaan edessä oli vaatekaapin uusiminen ja/tai täydentäminen muuttuvan elämän tarpeisiin, päätin kokeilla.

Mietin, että järkevintä olisi muodostaa projektin kvartaalit Suomen vuodenaikojen mukaan. Kylmimmät talvikuukaudet ovat yleensä joulu-, tammi- ja helmikuu, lämpimintä taas on kesä-, heinä ja elokuussa. Näiden kausien väliin jäävät luontevasti kolmen kuukauden kevät- ja syysjaksot. Päätin, että minun P333-tulkintani noudattaa tätä kiertoa, ei ”virallista” tammikuusta alkavaa jaksotusta. Ensimmäinen kvartaalini oli siis vuoden 2014 kevät eli maalis-, huhti- ja toukokuu.

Alkuperäisessä projektissa pitäisi laskea 33 vaatekappaleeseen mukaan myös kengät, korut ja asusteet. Ajattelin kuitenkin ottaa pehmeän laskun ja jätin ne sivuun. Karsimisen ja järjestelyn jälkeen kevätvaatteisiini jäi 12 paitaa, bleiseri, mekko, kolmet housut, neljä hametta, trikoomekko, ohut ostoneule, seitsemän itse tehtyä neuletta ja kaksi takkia. Yhteensä siis 32 vaatetta.

Jätin itselleni option vaihtaa takit ohuempiin kevään edetessä, ja näin myös tapahtui. Päätin myös, että mikäli saan jakson aikana valmiiksi neuleita, voin ottaa ne heti käyttöön poistamatta jotain muuta. Sain valmiiksi tunikan ja neuletakin, joita sitten käytinkin varsin paljon.

Muuten pärjäsin mainiosti kolme kuukautta tuolla vaatevarastolla. Sen verran fuskasin vapun tienoolla, että tätini syntymäpäiville nappasin kesävaatteista kukkamekon. Tästä universumi rankaisi ja sain niskaani raekuuron heti ovesta ulos astuessani.

Kevään kokeilujakso vakuutti minut rajoitetun vaatekaapin toimivuudesta niin vahvasti, että jatkoin samalla linjalla myös kesäksi.