Välitilinpäätös

Töihin paluu on kotimaassa vietetyn, mutta lopultakin lämpötiloiltaan välimerellisen kuukauden jälkeen edessä. Koulujen alkukin lähestyy, ja ainakin lasten vaatekaappeihin pitää hankkia päivitystä venyneiden raajojen takia. Project 333:n kesäkaudessa alkaa viimeinen kolmannes, jotenaion jo hieman alkaa pohtia syksyn vaatetarpeita omalta kohdaltanikin.

Kesäkuussa oli kylmää, ja P333-vaatteistani jäi iso osa käyttämättä liian keveinä. Neuleet olivat tarpeen. Rönttävaateosastolta käytin verkkareita ja huppareita. Juhannuksen alla projektiin tuli kivasti lisähaastetta, kun pesukoneemme lakkasi linkoamasta. Onneksi saimme tarvittavat varaosat ja puolisoni sai koneen ehjättyä ilman tolkuttomia kustannuksia.

Kuun vaihduttua myös säätila vaihtui. Lähes kaikki kesäkuussa käyttämäni vaatteet jäivät vuorostaan odottamaan. Lempiyhdistelmäni on ollut skorts ja kevyt puuvillapaita. Suomeksi ei taida olla hyvää sanaa hameelle, jonka helman alla on piilossa sortsit? Golf-hameena olen sellaisesta joskus puhunut. Tämä on taas hyvä esimerkki vaatekappaleesta, joita olen ostanut kaksi eri väristä, kun hyvä malli on kohdalle osunut. Musta ja keskiruskea toimivat lähes joka tilanteessa.

Minulla on muutama ohut, väljä puuvillapaita, joita olen käyttänyt joko sellaisenaan tai yhdistettynä hihattomaan toppiin. 3/4-hihat suojaavat paahtavalta auringolta, mutta ohuen, jopa läpikuultavan materiaalinsa takia paidat eivät ole hiostavia. Lempparini ovat valkoisia, mutta käyttöä on löytynyt myös beigelle kukkakuvioiselle paidalle.

Kokonaan vaille käyttöä on jäänyt pari paitaa sekä mekoista juhlavin. Neulottu hamppuhame oli käytössä muutaman kerran, mutta edellisten vuosien suosikki näyttää hieman nyppyyntyneen ja muutenkin menettäneen ryhtiään. Voi olla, että tämän kesän jälkeen se päätyy rönttävaatteeksi tai jopa siivousrievuiksi.

Rönttisosastolla käytössä on ollut lähinnä pellavahameet ja -sortsit yhdistettynä hihattomiin toppeihin pihalla ja palstalla puuhaillessa. Mustikkametsään oli laitettava pitkää hihaa ja lahjetta, mutta muuten ei moisia ole tarvittu.

Yksi olennainen osa kesäpukeutumistani P333-listani ulkopuolelta on ollut lierihattu. Lempihattuni on "olkihattu", jotain muoviolkea se taitaa olla. Olen kerännyt sen kupua kiertämään hius- ja rintakoruiksi tarkoitettuja kangasruusuja. Näkevätpähän palstanaapuritkin kaukaa, millainen kukkahattutäti oikein olen. Edes teko-olkinen hattu ei kuitenkaan tykkää tulla runtatuksi kassiin, joten kakkoshattuna minulla on muutama vuosi sitten etelänlomalta ostamani kankainen lierihattu. Onneksi pidin lomahuumassakin pääni kylmänä ja valitsin vaaleanruskean hatun, jonka koristeena on yksinkertainen rusetti. Hattu on tarpeeksi hillitty jopa kaupunkikäyttöön.

Kesäkuun kuljin nahkaisissa ballerinoissa ja palstalla toki kumppareissa. Heinäkuussa useimmin jalkoihini sujahtivat varvastossut tai palstalle lähtiessä crocsit. Muutamia käyttökertoja on tullut ballerinoille, kaksille korollisille sandaaleille sekä mustikkametsässä kumppareille. Tähän mennessä viidet tai kuudet kengät olisivat olleet riittävästi.